Berliinistä selvitty hengissä ja hyvissä voimissa. Mitä nyt saatoin joku 17 tuntia nukkua reissun jälkeen.. Siellä oli ihan kesä jo, 23 astetta! Rusketusrajat tuli hankittua käsivarsiin, tyylikkäät t-paidan malliset. Opin taas paljon valokuvauksesta ja löysin Olympuksen Penistani ihan uusia ulottuvuuksia. Manuaali, Nata, manuaali..

p.s. Kaikki kuvat ovat otettu vinoon siksi, koska matkin Veeraa.

p.p.s. Terkut Kari-Matille ja kiitos paluulentoskumpasta!

Translation: A lot of pictures for just one-day-trip.

Viikonloppuna oli hurjasti juhlittavaa! Meikäläinen täytti huikaisevat 25 vuotta (saa onnitella!) ja naistenpäivääkin vietettiin. Niinhän sitä sanotaan, että kaksi syytä on parempi kuin yksi ja siksi suuntasimmekin Jarskin kanssa hemmoteltaviksi hotelli Torniin. Vanha kaverini on töissä ravintola Tornin köökissä ja järjesti valkoiselle roskasakille oikein ylellisen viikonlopun, kiitoksia siis vielä kerran tuhannesti Hannulle sekä Tornin henksulle!

Perjantai-ilta alkoi ruuan merkeissä, eihän nälkäisenä voi keskittyä mihinkään. Tornin ravintolasta mulla ei ollut etukäteen minkäänlaista tietoa, joten yllätys oli sitäkin positiivisempi! Neljän ruokalajin menuulla oli ankanmaksaterriiniä, hummerikeittoa, siikaa minulle ja peuraa Jarnolle sekä suklaakakkua jälkkäriksi. Erittäin klassisella, ranskalaisella linjalla siis mentiin ja kaikan tämän aasia-intoilun keskellä vaihtelu oli virkistävää. Ruoka oli ihan mielettömän hyvää ja todella hyvin valmistettua. Iso plussa myös leipäkorista (hiilarifriikit arvostaa) sekä keittiöin tervehdyksistä x2. Menu vain parani loppua kohti ja olimme Jarskin kanssa ihan ekstaasissa suklaajälkkärin kohdalla. Pakko kehua myös palvelua – sen lisäksi että tarjoilijamme tuntui tietävän KAIKEN viineistä, niin hän myös jakoi mielellään henkilökohtaisia mielipiteitään koskien viinitottumuksia jne. Opin jälleen kerran paljon. Ruuan jälkeen suuntasimme vielä naapuriin American Bariin drinkeillä. Omppumartini teki tehtävänsä ja täyden vatsan kanssa teki mieli vain mennä pötköttelemään.

..ja pötköttely vasta onnistuikin hyvin Tornissa! Kaikki odotuksemme ylitettiin, kun saatiin Jarnon kanssa art deco -sviitti käyttöömme, wou! Voin sanoa, että menimme aika sanattomiksi. Hotellihuone oli yksi hienoimmista, jonka olen koskaan nähnyt ja tykkäsin erityisesti tummista huonekaluista sekä old skoolista, tassullisesta kylpyammeesta. Vaikka ensin suunnitelmissa olikin lähteä humpalle systerini kreisibailausporukan kanssa Adamsiin, niin eihän me enää päästy sängystä ylös.. Sitä se ikääntyminen teettää. Aamulla oli ihanaa heräillä Helsingin kattojen korkeudelta ja suunnata hissillä alas aamupalalle. Hotelliaamiainen on kyllä sellainen luksusherkku, että sitä varten jaksaa nousta, vaikka olisi kuinka aamuväsy. Nyt ei ollut ja aamiaisen jälkeen suuntasin vielä pirteänä pirkkona salille (päikkäreiden jälkeen vasta tosin hehe)!

Ihan mahtava oli tällainen irtiotto arjesta. Ei tarvitse edes matkustaa mihinkään (muuta kuin bussilla keskustaan heh) ja silti pääsee rentoon lomatunnelmaan. Nämä synttäripirskeet olivat kyllä niiiiin mun mieleen ja kaikkein mieluiten teen juuri tätä vapaa-ajallani – syön hyvin, nukun hyvin ja hoidan parisuhdetta. Suosittelen oikein lämpimästi niin ravintola Tornia kuin hotelliakin! Suosittelen myös välillä heittäytymään turistiksi omassa kaupungissa, arki saa ihan uusia ulottuvuuksia.

Seuraavaksi turisteilenkin sitten Nycissa parin päivän päästä jo, mutta siitä lisää myöhemmin!

Translation: One tower – my precious.

(Taustakuva täältä, lärvikuvat omista blogeista)

Wuuhaa! Pitkän talven jälkeen on vielä yksi hyvä syy odottaa kevättä! Keräsin kokoon aikamoisen possen, Suvin, Kean ja Nellan, ja tarkoituksena olisi lähteä pääsiäisenä katsastamaan Ruotsin lumitilanne! Meikäläinen on täällä jo aikamoisen kauhuissaan, edellisestä rinnereissusta on kulunut jo jokunen vuosi, mutta lupaan palata takaisin hengissä, äiti.

Visit Sweden järkkää tälläkin kertaa reissun, joten puitteet tulevat olemaan ihan saletisti taas vimpan päälle (viime toukokuista Tukholman matkaa voitte käydä fiilistelemässä esimerkiksi videomuodossa TÄÄLLÄ). Åressa olisi tarkoitus ottaa ilo irti keväisistä hangista, 6,5 kilsaa (!!!) pitkästä rinteestä sekä luulot pois pohjelihaksista. Loppuajaksi siirrymmekin Ruotsin kolmanneksi suurimpaan laskettelukeskukseen Vemdaleniin, jossa puuhaillaan muutakin kuin mustelmia hanuriin. Vanha heppatyttö heräsi toden teolla henkiin sisälläni, kun kuulin että pääsisimme ratsastamaan islanninhevosilla, IIK!

Ruotsiin meidät lennättää SAS, joka avasi joulukuussa suorat lennot Helsingistä Östersundiin. Matka-ajaksi tulee näin ollen säälittävä 1 tunti ja 20 minuuttia, jonka aikana kerkeämme likkojen kanssa ehkä just ja just vaihtamaan pikakuulumiset. Meidän lähtö on torstaina, maaliskuun 28. päivä ja Suomeen palataan tiistaina 2. huhtikuuta. Lisää lentoaikatauluja löytyy täältä.

Psst! Olen kuullut, että Åressa on ihan mahtavia ravintoloita! Onko kenelläkään vinkkejä tällaiselle kulinaristille?

Translation: Vacation!!! Finally!

Joulu on jo ovella, eikös niin? Namusia tänne ei tosin ole kukaan ripustanut, ne ovat kadonneet nälkäisen Jarnon syövereihin. Mutta tällaisen juhlallisen ja hieman romanttisenkin ajankohdan kunniaksi Roskasakki pakkasi reppuun kameran ja pari askia kessua ja käänsi nokan kohti Porvoota – Suomen virallista joulukaupunkia. Vai olisko virallinen joulukaupunki sittenkin Turku? Äh, oli miten oli, Porvoossa oli hauskaa ja seura oli mitä mainioin!

Reissu alkoi saapumalla Porvooseen ja joutumalla tuulen viemäksi. Huh, mikä keli! Taidetehtaan ovet olivat kuitenkin avoinna ja joulumarkkinat täydessä vauhdissa. Yllä hieman joulukuusinäyttelyä. Oma suosikkini oli kuusi 70-luvulta (etualalla), siinä oli paljon neuvostoliittohenkisiä lasikoristeita (kuvassa!), joita meilläkin junnuna laitettiin mummolassa kuusen oksille. Nostalgiaryöppy aamutuimaan!

Jarno: Meillä ei ollut tapana koristella kuusta kauhean kauniisti, koska yleensä joku kiipesi siihen ja se kaatui tai syttyi tuleen.

Taidetehtaan pienoismalli 20 kiloisena LEGO-versiona oli super siisti! Jo lapsena löysin sisäisen insinöörini rakentamalla palikoista omia taideteoksiani. 20 kiloa LEGOja olisivat tehneet meikäläisestä todennäköisesti raksainssin, joten onneksi meillä oli vain pari pientä kokoelmaa.

Jarno: Mä leikin ihan vitusti LEGOilla. Meillä oli iso 10 litranen sinappiastia täynnä legoja. Leikki aloitettiin kaatamalla ämpäri äitin iloksi matolle ja sitten alkoi tappelu, kuka sai parhaat palat.

Mätsättiin Jarskin kanssa talvivaatetuksemme yhteen. Meikän irlantilainen villapaita Uffilta ja on ylivoimaisesti lämpimin yksittäinen vaatekappaleeni.

Jarno: Mua ei vain hävetä mikään. Ei edes keski-ikäistynyt yhteinen pukeutumisemme. Tai keskijakaus.

Sitten siirryttiinkin itse markkinoille ja bongailtiin mielenkiintoisia käsityön taidonnäytteitä. Yllä markkinoiden Jarnon suosikki, statement-kaulakoru.

Jarno: Mun tekisi mieli hommata koruja, mutta en tiedä mistä aloittaa. Vanhoina hippiaikoina ranteista löytyi festarirannekkeita, hernemaissipaprika-helmikoruja ja kaulasta joku fakin intiaanikiviriipus. Nyt ei yhtään, harmi.

Käsinsidottuja muistikirjoja, joiden kannet on tehty kierrätetyistä nahkatakeista ja sivut ovat Nepalissa käsintehtyä paperia. Kuinka monta kertaa mun pitää vielä kirjoittaa sana “käsintehty” tähän postaukseen?

Jarno: Voi vitsit, just muistin että mulla on hernemaissipaprika-muistivihko Nepalista, jossa on käsintehtyä paperia. Missähän se on? Ja kyllä, se oli sitä hippiaikaa.

Kappas, löysin Jarnolle joululahjan!

Jarno: No hö, ne oli tyhjiä.

Herkulliset sulotuoksut johdattivat meidät, kaksi herkkusuuta, hallin toiselle puolelle. Siellä oli leipää ja sinappia (KAKSI MUKAAN KIITOS!) ja ihania säilöttyjä valkosipulinkynsiä. Btw, valkosipulinkynnet tyhjään mahaan pienen krapulan päälle – ei hyvä idis. Terveisin, kalmanhenki.

Jarno: Söin kerran jatkoilla pikku mässyihin kaksi purkkia valkosipulinkynsiä. Sinä yönä kukaan ei saanut unta. Paitsi tää toinen kalmanhenki.

Ketsuppiroiskeista ei säästynyt kukaan. Aika, krhm, jouluinen t-paitanäyttely.

Jarno: Inhorealismi tarttuu hyvin tolstoilaiseen maailmankatsomukseen lasten fundamentaalisesta moraaliopista aikuisen näkymyksen sivuotteena.

Mä tarvitsen varmaan varmaan kaksoistehorillit kohta.

Jarno: Nataa on aina kiinnostanut pystyssä olevat teltat.

TISSIT!

Jarno: TISSIT!

Farkut Nudie Long John / Takki Carlings / Huivi H&M / Kengät Aigle, Kapteenska

Taidetehtaan ja lounaan jälkeen siirryimmekin Porvoon vanhaan kaupunkiin. Kaikki puheet tästä paikasta pitivät todellakin paikkansa, tunnelma oli lämmin (jäätävästä viimasta huolimatta), ihmisiä paljon liikenteessä ja joulufiilis ihan taattu. Pastelliset talot muistuttivat aika lailla Pispalasta, joka on myös ihan hirveän nätti joulun aikaan jääpuikkoineen, jäätyneine puunoksineen sekä jouluvaloineen.

Jarno: Joulunarkomaanien Sunset Strip – takuuvarma yliannostus.

Meistä ei kuulemma ole koskaan yhteiskuvaa missään (ei kai, kun toinen päivystää aina kameran takana), mutta nyt onkin! Ha-haa! Muotibloggaajalla varpaat sisäänpäin, antimuotibloggajalla juuri päinvastoin.

Jarno: Pääsin julkkiksen kanssa yhteiskuvaan!

Tuo silmä tuijotti mua uhkaavasti. Antiikkiliikkeen valikoima oli muutenkin megahieno, mutta hinnat turhan suolaiset meikäläisen – tai kenen tahansa – lompakolle. No, kaikkea ei tarvitse omistaa (sillä aina voi ottaa yhden salakuvan khihihi).

Jarno: Iskin siellä silmäni kaikkeen. Sitä tikulla silmään, joka silmää muistelee. Silmä silmästä, koru korusta. Silmä on silmälle silmä. Haista sinä silmä.

Antiikkiliikekierros jatkui, ei taidettu edes käydä missään muissa kaupoissa? Metallipurkkifriikin silmät kiiluivat innostuksesta ja syke nousi. En ostanut mitään, hillitsin itseni! Saavutus sekin.

Jarno: EI ENÄÄ YHTÄÄN PURKKIA MEIDÄN HUUSHOLLIIN!

Kirjaimellisena sokerina pohjalla tiätty Brunberg! Ainoa vain, että liike oli ihan tukossa, pahempaa kuin Stokkan Hulluilla päivillä Hilfigerin V-kaula-aukkoneuleiden hyllyllä! Ei päästy edes sisään. Jääpähän jotakin nähtävää ensi kesäksi, Porvoo ei todellakaan välty meidän kunnia-arvoiselta läsnäololtamme muahaha.

Jarno: Jouluiset suklaaöyskät, niistä on Brunberg tehty!

Kaiken kaikkiaan aivan mahtava reissu, kiitos siis vielä kerran Porvoon Matkailulle sekä Sarille, joka koko homman mahdollisti! Taas nähtiin, ettei kauas tarvitse reissuun lähteä uusien kokemusten perässä. WTD suosittelee lämpimästi (toppaa päälle!) lähimatkailua muillekin.

Onks porvoolaisia huudeilla? Mitkä ovat teidän suosikkipaikkanne kaupungissa?

Jarno: Onks Porvoossa skedehallia?

Translation: #porvoo #christmas #antique #free #travel #tourists #cold #sexy #winter #instagay #instachristmas #nolife #instamood #snow #freezing #ice #santaclaus #art #artsy #newport #notfunny #christmastree #bloggers #instastyle #sweater #vintage #camera #olympus #lego #jewellery #statement #denim #jeans #hair #green #short #shower #sweat #instaboy #relax #chill #followme #picoftheday #popular #abs #oldtown #wooden #flammable #wheresmyhorse #wagon #fakebeard #nobeard #hipster #hipsta #electro #drumnbass #ambient #italodisco #adams #nahkaliivi #handmade #handjob #closet #skeleton #gayness #comeout #wheresmypenis #cold #small #nuts #gone #boobs #tits #ass #twilight #wolf #wolfshirt #noshirt #ohshit #funny #classic #badhumor #vans #shoes #waterproof #heritage #wifi #paahtimo #coffee #alcohol #mint #drunk #naked #party #hangover #drunk #party #home #pizza #soda #fatso #movie #evening #everyday #sunday #happy